tiistai 5. toukokuuta 2015

Kietaisukuvaa!

Taisin vuosi sitten hehkuttaa kietaisujen kuningatarta, Diane von Furstenbergiä täällä blogissa ja nyt muotilegendasta on ajankohtainen juttu uusimmassa Kotiliedessäkin Mirva Saukkolan kirjoittamana. Suosittelen!
Olin hämästynyt eilen kulkiessani kaupungilla etsimässä ristiäisasua, kuinka vähän kietaisumekkoja on tarjolla. Ihan oikeasti! Mielestäni DVF:n kietaisu on yksi historian nerokkaimmista vaatekappaleista ja tässä vallitsevassa elämäntilanteessa ihan lyömätön. En todellakaan aio venytellä isoja kaula-aukkoja syöttäessäni vauvaa, evätkä perinteiset äitiysvaatteetkaan oikein hotsita. Kietaisu on supertoimiva, varsinkin kun ollaan kesää kohti menossa.
Muutamasta paikasta Helsingissä DVF:n kietaisuja on löydettävissä, kuten Feminettistä ja jopa Stockmannilta. Vastaan tuli eilen vain pienoinen koko-ongelma, koska mittasuhteeni ovat nyt hiukan huvittavat. Boutique Kaarina K:ssa en ehtinyt vielä vierailemaan, mutta liikeen mukaan kietaisuja saattaisi löytyä heiltäkin. Voi kuitenkin olla, että joudun kokoasian vuoksi turvautumaan tällä kertaa nettiin, koska siellä kaikki koot ovat saatavilla jokaisessa mallissa.
Olen vähän miettinyt seuraavia malleja...


Tuo valkoinen vie kyllä voiton, vaikka keltainen versio onkin ihan herttuatar Catherineä ja tuo mustavalkoinen supernätisti kevennetty. Mielestäni keltainen mekko voi myös olla hiukan liian lyhyt? Ystäväni totesi tuossa taannoin puhelimessa hyvän pointin: nykyään kannattaa ostaa helmanpituus niin, että ajattelee viisi vuotta eteenpäin. Mehän ollaan jo nelikymppisiä silloin! Ei siis miniä, vaan tyylikäs polvipituus. Hän on NIIN oikeassa ja sitäpaitsi aina niin tyylikäs, etten edes uskalla olla eri mieltä. ;-)

Muutoin ristiäisiä ajatellen kaikki alkaa olla mietittynä. Tällä kertaa itselleni epätyypillisesti, olen ulkoistanut KAIKEN. En siis aio muuta, kuin marssia paikalle vauva kainalossa suvun kastemaljan kera. Aikaisemmin olen tehnyt kaikki tarjoilut itse ja juhlaa on vietetty meillä kotona. Nyt väkeä alkaa olla sen verran, että seinät tulevat vastaan. Toisaalta huolehdittavia ja vaatetettaviakin on jo sen verran, ettei keittiössä häärääminen tunnu mielekkäältä. Jos kerran vietämme viimeiseksi jääviä ristiäisiä perheessämme, on ehkä äidinkin aika osallistua juhlaan. Aion siis vain nauttia perheestäni, ympärilläni olevista sukulaisistani, hyvistä tarjoiluista ja kevätpäivästä. Suosittelen muillekin. Aina ei tarvitse tehdä kaikkea itse, tunteakseen itsensä tarpeeksi hyväksi äidiksi. Olet tehnyt jo ne lapset ja se on se hienoin työ! Puss aamuun ja hyvää viikkoa!

Kuvat:
eu.dvf.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit ovat tervetulleita