torstai 18. kesäkuuta 2015

Arkitervehdys


Hei ihanat ja aikaista juhannuksen aatonaattoa! Missäkö olen ollut? Babylandiassa. Meillä täällä poika kasvaa hurjaa tahtia ja äiti kutistuu samassa suhteessa päivä päivältä. Täytyy todella pitää huoli niin syömisistä kuin juomisistakin tässä hulinassa.

Edellisestä hetkestä koneella onkin vierähtänyt tovi. Arki kuitenkin on mennyt kokoajan eteenpäin ja tuntuu, että puudelin ydin viisihenkisen perheen äitinä olemisessa alkaa pikkuhiljaa löytyä. :-) Yllättäen se onkin aika luontevaa. Tästä tietysti suuri kiitos puolisolleni, jonka kanssa tämä kuvio on ollut ja on yhteinen.
Mitä tässä muutamien päivien aikana on ehtinyt tapahtua? Vauva on sekoillut unirytminsä kanssa oikein urakalla ja äiti, sekä pappa ovat olleet hädin tuskin elävien kirjoissa. Esikoinen on käynyt uimakoulua joka päivä ja lisäksi siihen ovat tulleet muut urheiluharrastukset ja lastensynttärit. Tuntuukin, että suurin ajankäytöllinen haaste on viime aikoina ollut juuri esikoisen meneminen. Kaveri on vielä niin pieni, ettei häntä voi yksin päästää minnekään, mutta kuitenkin sen verran muita lapsia isompi, että menoja on jo vaikka minkälaisia. Välillä mietin itsekin, missä minun pitää milloinkin olla.
Onneksi nyt edessä on rauhoittuminen juhannukseen, hyvää ruokaa, läheisten seuraa ja ehkä jopa hiukan urheilua. Olen pikkuhiljaa alkanut treenailla taas ja mm. löytänyt vesiurheilun ollessani uimakoulukaverina esikoiselle. Perheeseen on myös hankittu juoksirattaat (kyllä, kolmas lapsi ja nyt ne hankittiin, kun muuten ei välillä pääse lenkille). Ne ovat aivan uskomaton menopeli ja perun kaikki aikaisemmat puheeni siitä, kuinka turha härveli juoksurattaat ovat. Kun jälkikasvua alkaa olla enemmän kuin kaksi, ei oikein jumpassa viitsi ravata ihan entiseen tahtiin. Ovesta pihalle sen sijaan pääsee ja nyt kyydissä on ollut Nekkuli. Juoksulenkki on ollut nyt muutaman kerran myös meidän tyttöjen oma hetki, jossa hymyilemme kilpaa toisillemme, toinen kyydissä istuen ja vauhdista nauttien, toinen hieman tuskaisemmin hikeä valuen. :-D 12kg rakkautta ja 5kg Bugaboota tuntuu kummasti Haukilahden ylämäissä...

Lapset ovat pieniä niin ohikiitävän hetken. Muistan ajatelleeni tämän kuopuksen kanssa laitokselta päästyäni, että juhannuksena meillä ei sitten ole enää vastasyntynyttä. No on meillä sentään, koska onhan kaksikuinen ihan pentu vielä. Mutta totta on, että huikea kehitys lasten kohdalla laukkaa kokoajan. Olen tajunnut asian vasta esikoisemme jälkeen, muiden lasten synnyttyä. Esikoisen kohdalla kaikki oli niin uutta ja aika tuntui pysähtyvän välillä. Välillä haastaviltakin tuntuvat hetket koki pidempänä, kuin ne todellisuudessa olivatkaan. Nyt samat asiat menevät hirmuista vauhtia aina ohitse ja välillä liiankin nopeasti.  Maaritin laulun sanat Lainaa vain-kappaleesta, ovat niin totta. Jokaisen lapsen kohdalla miettii omaa riittämättömyyttään ja jokaisen lapsen kohdalla miettii, kuinka he silti voivatkaan olla niin kyvykkäitä ja fiksuja. Jokaiseen päivään mahtuu omasta mielestäni äidin pikkumokia.
Lapset eivät kyseenalaista, he vain ovat. Vilpittömästi.  Kun muistaa pysähtyä jokaikinen päivä siihen ihmeeseen, että maailmassa on ihmisiä, joille sinun sanasi ja tekosi ovat totuus, sitä todella häkeltyy. On vaikuttavaa, että minun osaamiseeni luotetaan ja minua katsotaan, kun eteen tulee tenkkapoo. Luottamus on 100 %:nen ja sitä ajatellessa meinaa tulla pala kurkkuun...<3 Jos siis joskus itseäsi kohtaa väsyneenä pieni kiukunpuuska, pidä tuosta ajatuksesta kiinni. Se on arjen ihme, jota varten olet olemassa. :-)

"Harhaan sua mä ohjaan, teet itse valinnan
  en tahdo tietäs kaventaa, kun nään sun kasvavan.
  Sulta opin paljon, ja riittää kun muistan sen.
  Oi pienokainen oot lainaa mulle hetkisen."

Näillä säkeillä ihanaa juhannusta! Ja ei tietenkään pidä pelkästään henkistyä ja nieleskellä mammahormooniensa kanssa liian aikaisin aamulla. Voi myös suunnata nettikauppojen aleihin piehtaroimaan ja ehkä live aleihinkin katsomaan lapsille jotain. Hah!

Kuvassa maailman ihanin shampanjan värinen juhannusruusu!
T: FashionHunny


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikki kommentit ovat tervetulleita