Karkkitalkoot

Jouluun ja sen valmisteluun on meillä kuulunut aina karkkien tekeminen. En tarkoita tätä omaksi ansiokseni, vaan äitini. Hänen ansiostaan lapsuusmuistoihini kuuluu monia muitakin erilaisia jouluvalmisteluita joulusilakoiden tekemisestä kinkunkastajaisiin. :-)  Meillä äiti teki kotona piparkakkutalon lisäksi aina erivärisiä marmeladeja ja joskus myös nekkuja. Ehkä siitä itselleni on jäänyt tunnelma, että karkkien tekeminen kuuluu jouluun. Muistan, kuinka saimme siskoni kanssa pyöritellä sokerissa tarjottimella valmiiksi leikattuja marmeladinpaloja ja tietysti syödä sormin loput sokerit. :-D Täytyypä kysyä äidiltä, missä marmeladiresepti mahtaa olla piilossa?
Itse olen opetellut karkkien tekemistä vasta viime vuosina. Olen valmistanut perinteisiä tryffeleitä ja suklaita, mutta nyt yritän tehdä uutta aluevaltausta jokin vuosi sitten ilmestyneen Karkintekijän käsikirjan avulla. Kirjaa löytyy ainakin Tammen kirjakaupasta Korkeavuorenkadulta, jossa oli muuten saatavilla muitakin ihania jouluvalmisteluihin suuntautuvia puuha-ja leivontakirjoja.
Kokeilin kirjan innoittamana tikkareiden valmistusta ja oikeasti, se on todella helppoa! Arvuuttelin hiukan etukäteen, tarvitseeko koko keittiö varustaa vaahtosammuttimilla ja sammutuspeitoilla, koska pelkäsin kuumaa sokeria etukäteen, mutta puuha oli yllättävän yksinkertaista. Muutama vinkki tässä muitenkin kirjan käyttäjälle, jos satut samoihin puuhiin:
Jos valmistat tikkareita, saat kaikkea niihin tarvittavaa ainakin Confetti-leivontakaupasta. Toki saat sieltä myös kaikkea muuta leivontaan liittyvää ihanaa, joten ole varovainen. :-) Sokerimassaa voit keitellä ihan tavallisissa kattiloissa ja sokerilämpömittarin löydät luultavasti ihan tavallisesta marketista. Oma mittarini on sen verran vanha, etten muista mistä sen olen aikoinani hankkinut. Confetista löysin myös useissa makeisissa ja nekuissa tarvittavan maissisiirapin. En ole ihan varma, onko se tavallista ruokakauppatavaraa, joten kun se osui silmiini ostaessani tikkarimuotteja, ostin senkin tuolta leivontakaupasta. Siellä se kulkee nimellä glugoosisiirappi.
Itse valmistuksesta sitten...Jos haluat koristella tikkareita, laita koristelut tuotteisiin heti valamisen jälkeen. Massa nimittäin jähmettyy pinnastaan todella nopeasti, joten sen jälkeen koristeet eivät enää tartu. Samalla tavalla kannattaa olla ripeä itse valuuhommassa, koska muutoin massa jähmettyy kattilanpohjalle.
Kattiloita puhdistaessa vinkki, joka on hyvä myös piparkakkutalon sokerimassaa sulattaessa ja siis astioita sen jälkeen puhdistaessa. Sulatettu sokeri jämähtää astioihin kuin tauti, eikä sitä missään nimessä kannata raaputtaa pinnoista. Sokeri kuitenkin lähtee sulattamalla pois, mutta mukana saa olla runsaasti vettä. Eli keitä käytetyt kattilat melkein kokonaan täytettyinä vedellä ja irrottele sokeri-siirappimassaa samalla. Mukaan voit hettää kaikki muutkin käyttämäsi lusikat ja välineet ja onkia ne sitten keitinvedestä puhtaina. Jos kattilan ulkoreunat ovat sokeroituneet kaataessasi massaa muotteihin, keitä kattilaa isommassa kattilassa. :-) Lopuksi kaada kiehuva vesi tiskialtaaseen. Jos kattiloista tulee paljon puhdistettavaa perään voit vielä keittää useamman kattilallisen vettä, jonka kaadat myös kiehuvana tiskialtaaseen. Näin sokeri ei jähmety putkiin. Jos haluat pelata varman päälle, kaada keitinvesi kuumana vaikka ulos kukkapenkkiin. Tärkeintä on, että vesi tosiaan kaadetaan kiehuvana pois, jotta sokeri lähtee mukana. Sitten vaan kiiltävät ja puhtaat kattilat tavallisen pesun kautta kaappiin.
Tikkareiden ja kattiloiden keittämisen lisäksi kokeilin viikolla suolakaramelleja (vautsi!) ja ihanan värisiä madeleine-leivoksia, joiden resepti oli uudessa Glorian Ruoka ja Viini-lehdessä. Suosittelen kokeilemaan madeleineja, ne olivat ihania vadelmahillosydämen kera. Mums!
Aion kokeilla joulun alla vielä montaa monituista karkkireseptiä, mutta tämä oli kerrassaan kannustava startti. Suunnitelmissa on ainakin appelsiinikuorien sokerointi, vaahtokarkit ja fudget. Katsotaan, tarvitseeko sen jälkeen enää maistella Vihreitä kuulia. :-)

Mallia madeleinejen koristeluun alapuolella. Kiva idea! Kuva on madeleinevuuan säilytyspakkauksesta.

Rakensimme Nekkulin kanssa muffinssitelineeseen karkkipuun. Ainakin isoveli tykkäsi ja huokaili. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita haluaisin, että lapset muistaisivat myöhemmin jouluvalmisteluista. <3 Yhdessätekemistä ja makuja, sekä tuoksuja. Ja jos saan vielä visuaalisuuden kuntoon, niin mikäpäs siinä.

Kuvat:

FashionHunny