tiistai 26. toukokuuta 2015

Sininen hetki

Muutama päivä vierähti, mutta eipä hätää, täällä ollaan! Kiirettä on pitänyt kuopuksen ristiäisten muistilistan, sekä yksinkertaisten arkiaskareiden kanssa. Onneksi aikaa jää myös vaatekaapin pöllyttämiseen. Koska kevät on raikkaiden värien aikaa, tässä raitaa!
Oikeaoppiseen seilorijuttuun kuuluu Armor-luxin raitapaita, leveälahkeiset farkut ja ankkurihuivi. Lisäksi jalkaan Célinen sliponit, jotka muuten ovat myynnissä, joten ohoi! Kyseessä poninkarvaiset, siniset unelmat, joilla ei ole kävelty juuri yhtään. Pohja on siis lähes koskematon. Jalkani on muuttunut raskauden johdosta niin, että kenkä on hiukan liian tiukka korkeudesta minulle. Se saa luvan etsiä itselleen uuden kodin.
Jos siis tiedät jonkun, jolla tarve uudenkarheille tossukoille, niin infoa tänne vaan. Lisätietoa saa, kun vaan kysyy. Muutoin kengät menevät kaiken muun kirppari"roinan" kanssa Kaivariin kesäkuun puolessa välissä.
Tälle päivälle tällaista kuulumista ja kirpputorilappujen rustailua. :-) Heips!


perjantai 22. toukokuuta 2015

Astia-asiaa





Tajusin vasta hetki sitten, ettei juoma"lasin" tarvitse olla aina kirkasta lasia. Oivallus syntyi, kun kuusivuotiaamme sai isovelilahjaksi yhden Design Letters-mukin omalla nimikirjaimellaan. Huomasin, että omat nimikkomukit passaavat kattaukseen vaikka aamiaispöydässä ja ne voi kivan typon ansiosta yhdistää aika mutkattomasti mihin vaan. Vaikka Tine K:n marokkolaisastioihin. Lisäksi mukeja voi käyttää purkkeina irtokansien ansiosta. Eli kiitos ideasta lahjanantajille! ;-)

Nyt meillä on sitten juomalasien vaihtoehtoina kirjainmukeja kaikille. Erityisesti lapset tykkäävät tällaisesta höpötyksestä...äidin lisäksi.  Saatavilla taitaa olla jotain sarjan melamiiniastioitakin, mikäli en ihan väärin muista.
Viikonlopun aamiainen siis näistä astioista, oli kyseessä jugurtti, kahvi tai mehu. Kyytipojaksi sitten vähän mansikoita ja aurinkoista ilmaa! (Ja vähän mammalle päiväunta...)

Kuvat:
FashionHunny


tiistai 19. toukokuuta 2015

Summerlooks

Tuo aurinko saa kyllä ihmeitä aikaan! Pienet kolotukset tuntuvat mitättömämmiltä, vauvan sähellys entistäkin hellyyttävämmältä ja oma uni täydellisemmältä. :-) Tällä viikolla vietetään hääpäivää, ja lisäksi juhlan aihetta antaa synttäreitä täynnä oleva viikonloppu ja lounastreffeily. Kotona oleminen sopii ainakin minulle superhyvin! 

Kotona vauvaillessa sitä ehtii kehitellä itselleen kaikenlaisia projekteja ja vaatehuoltoon liittyvät tehtävät ovat aika olennainen osa kevään todo-listaani. Olen käynyt läpi jo osaa lasten vaatteista hyväntekeväisyyteen ja seuraavaksi pitäisi alkaa lajitella kirpparikasoja. Aurinkoiseen mieleen hiipii kuitenkin välillä myös tarve katsastaa tulevia kesälookkeja...itselle. :-) Täällä kyllä riittää myös pölähtäminen sinne omaan vaatehuoneeseen katsastamaan olemassaolevaa varastoa. Kuvista saatuja ideoita voi aivan hyvin toteuttaa jo hankituilla vaatekappaleilla. 

Huomaan tykästyneeni tänä keväänä superpaljon aikuisten shortsihaalareihin ja kietaisumekkoihin. Hyvänä lisänä tulevat farkut, joihin saa taas vauvamasun kadottua pukeutua. Katsastin hiukan lookkeja Hunkydoryltä ja Diana von Furstenbergiltä sekä muutamalta muulta ideoidakseni kesäpukeutumista. Kuvista päätellen, omaa silmää miellyttävät tänä vuonna vihreä, sininen ja valkoinen. Huomasin tämän jälkikäteen, kun olin valinnut kuvia. :-) 
Toinen itseäni kokuttava juttu on harmaa ja siihen yhdistetyt vaaleanpunaiset tai puuterit. Tiedän, että kaikkia ei pukeutuminen kevätkiireiden keskellä voisi vähempää kiinnostaa, mutta minulle siitä on mielenvirkistystä pitkän talven ja raskausajan jälkeen. On mukavaa, kun kietaisut nostavat vyötärön esille ja farkkuihinkin saa laittaa asusteeksi vyön pitkän pallomahakauden jälkeen. :-)
Tänään taidan kuitenkin vetäistä ylleni vielä reisitaskuhousut ja lenkkarit, koska edessä on pitkä kävelylenkki. Ehkä kesän tullen liihottelen vaunujen kanssa Haukilahden satamaan supertyylikkäänä kietaisussani ja leveässä lierihatussa. Katsotaan tuleeko tänäkin vauva-aikana tyyli ennen tarkoitusta. :-D Kokemusta meinaan on....

Kuvat:
hunkydory.com
dvf.com
nathalieschuterman.com
millanputiikki.fi

maanantai 18. toukokuuta 2015

Raakasuklaata ja muutakin tälle herkkulakkolaiselle





Ihanaa viikonalkua! Tänä aamuna aamiaiseksi löytyi pieni pala sitruunaista raakakakkua viikonlopulta sekä raakasuklaakonvehteja, joita valmistin viime viikolla makean nälän yllättäessä. No oli aamiaisella muutakin, mutta vähän myös terveellistä omatekemää. Olen taas vaihteeksi enemmän, kuin ylpeä uskaliaista kokeiluistani! Herkkulakkoni on sitäpaitsi toiminut moitteetta, koska raakaherkkuja ei ole sanktioitu tässä harjoituksessa ja niidenkin kohdalla nauttiminen on pysynyt kohtuudessa.

Valmistin viime viikolla sitä Key Lime Pieta raakakakkuversiona ja menneenä viikonloppuna tein vielä omia kokeiluja. Usein kakkupohjissa on käytetty kuivattuja taateleita tuomassa kiinteyttä ja makeutta. Selattuani erilaisia reseptejä, päädyin itse yhdistelmään, jossa oli hienonnettuja manteleita, mulperimarjoja ja hiukan vettä. Lisäsin mukaan vielä ripauksen ruususuolaa, koska se toimi Key Lime Piessa niin hyvin. Manteli toi pohjaan tarpeellista rasvaisuutta ja kiinteyttä ja mulperi makeutta. Lisäksi pohjasta tuli näin kokonaan pähkinätön, mikä sekin on kivaa vaihtelua. 

Olen muuten ihan hämmästynyt tuosta mulperimarjasta ja sitä tuli lisäiltyä noihin kuvien raakasuklaisiinkin viime viikolla. Lisäksi suklaisiin tuli kuivattuja karpaloita ja kuivattuja mustikoita. Harjoituspaketti suklaan valmistukseen löytyi luontaistuotekaupasta ja olenkin seuraavaksi valmis siirtymään raakamakeistenkin suhteen omiin kokeiluihin.

Hiukan siitä mulperista vielä... Se on todellista superruokaa. Marja sisältää C-vitamiinin, raudan ja kalsiumin lisäksi aimoannoksen antioksidantteja. Lisäksi siinä on runsaasti proteiinia ja kuituja. Ja vielä: se on yksi maailman geneettisesti monimutkaisimmista syötävistä 308 kromosominsa ansiosta, joten ei ihme, että se sisältää niin paljon hyviä ainesosia! Kaiken kaikkiaan se on minulle aika uusi tuttavuus isommassa mittakaavassa ja mielestäni erittäin hyvän makuinen.

En ole mikään supertietäjä raakaravinnon ja -herkkujen suhteen, enkä sellaiseksi pyrikään. Ajoittain on vaan ihan hyvä tarkistaa omaa ruokavaliotaan. Ja herkkulakkoni jälkeen aion edelleen kurvata Ekbergin leipäkaupasta perheellemme ihanat Napoleonit. :-) Nyt vaan meillä on rakkaan Ekbergin kanssa taukoa ja nautimme kotona iltapäiväkahveilla erilaisista herkuista. On ollut mukavaa myös huomata, että kaikki meillä ovat tykänneet niistä täällä. :-) Jopa lapsilta tulee vihreää valoa, eli ts. edes heidän makutottumuksensa ei käy tekosyystä olla kokeilematta jotain uutta. Näitä kokeiluja siis jatkossa lisää...

Kuvat:
FashionHunny


perjantai 15. toukokuuta 2015

Terveysnami


Tästä tuli hyvää, vaikka itse sanonkin. Luvallinen herkku eiliselle vapaapäivälle oli Key Lime-tyyppinen raakakakku. Resepti löytyi raakaleipuri Maria Lönnqvistin arkistoista. Hän on kirjoittanut kirjan Raakaleipurin parhaat kakut (Nemo) ja valmistaa myös tilauksesta raakaherkkuja.

Totesin itse tätä valmistaessani, että houkutus hankkia Vitamix-blenderi kasvaa päivä päivältä. Vaikka K-Mixini toimii moitteettomasti, tarvittaisiin pähkinöiden prosessoimiseen välillä enemmän tehoja. Varsinkin, jos nestettä ei tule valmistettavaan massaan kovinkaan paljoa. Vitamix taitaa olla markkinoiden ainoa blenderi, joka selättää prosessoitavat aineet jopa ilman nesteen lisäystä. Muissa koneissa moottori saattaa herkästi kuumeta ja massa vaatii aina koneen ohjeiden mukaan sen tietyn määrän nestettä ylikuumenemisen välttämiseksi. Vielä en superblenderiä ole hankkinut, mutta katsotaan, kuinka jatkossa käy...

Key Lime kakku valmistui vanhallakin hököttimellä ja maistui myös esikoisen suussa hyvälle. Hän pyysi lisää! Kakku oli parhaimmillaan pakastimesta tullessaan pienen lepohetken jälkeen. Kakun koristeluun käytin nyt tuoreita mansikoita ja illalla vielä vadelmia tuunaamiseen. Söimme nimittäin ystäväni kanssa lähes koko loppukakun iltakahvien kanssa. (tai minä söin...) Vadelmia piti vaan lisäillä kakun huvetessa...

Jos haluat tehdä raikkaan raakaherkun, niin tässä ohje:

Pohja:
2 1/2 dl manteleita
7-10 isoa kivetöntä taatelia
1/4 tl vanilijapulveria (käytin reippaasti)
1/2 tl himalajansuolaa ( sitäkin suurinpiirtein)
2rkl kookosöljyä

Täyte:
1 dl macadamiapähkinöitä
3 dl cashewpähkinöitä
1 1/4 dl mantelimaitoa
1/2 dl limen mehua
1/2 dl vaahterasiirappia
1 tl vanilijapulveria
2 rkl raastettua limen kuorta
1/2 dl kookosöljyä

Päälle
limen viipaleita, kookoslastuja, mansikoita, vadelmia,  you name it!

Mittaa kaikki pohjan ainekset öljyä lukuunottamatta tehosekoittimeen ja aja, kunnes seos on tahmeaa. Lisää sulatettu öljy sekaan ja käytä vielä konetta hetki.
Vuoraa kelmulla 16 cm halkaisijaltaan oleva pikku vuoka. Painele taikina tiiviisti vuoan pohjalle ja laita vuoka pakastimeen täytteen teon ajaksi.
Aja pähkinät hienoksi jauheeksi tehosekoittimella. Lisää loput aineet ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Käytä konetta, kunnes seos on kermamaista. Levitä täyte pohjan päälle, tasoita pinta ja laita pakkaseen n. kolmeksi tunniksi.
Nosta kakku huoneen lämpöön 10 minuuttia ennen tarjoilua ja koristele. Nam!

Ihanaa viikonloppua ja tänne lisää raakaherkkuvinkkejä!

Kuvat:
FasjhionHunny

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Helatorstaille






Huh! Pääsimpäs tekemään jotain omaa ja nauttimaan kupillisesta kahvia! Viimeyön jälkeen olo oli, kuin olisin juossut maratonin. Perheen pienin päätti kaivaa pillit pussista ja tanssittaa äitiä niiden tahdissa koko yön. Meneehän se toisaalta näinkin. Tämä oli ensimmäinen kerta uusimman tulokkaan kanssa ja tiedän, ettei jää varmaan viimeiseksi. Siksi asiasta on turha valittaa ja jos mieli nitkahtaakin valituksen puolelle hetkeksi, on hyvä koittaa äkkiä keksiä jotain muuta mietittävää. Sitä paitsi vauvan yörilluttelut ovat niin lyhyen aikaa kestäviä harjoituksia. Myönnän, että yön pimeydessä minuuttikin alkaa tuntua pitkältä ajalta, mutta täytyy koittaa aina muistaa, missä kaikessa on lapsien suhteen etuoikeutettu, niin ärtymys väsymyksestä katoaa aika pian.

Tänään halusin tutkia hieman raaka-kakkureseptejä ja ehdinkin selailla muutaman herkullisen. Mieleni tekee taas hiukan sitä terveellisempää, kuten oli puhetta. Kuitenkin jotain luonnollista makeaahan sitä ihminen tarvitsee ja väsyneenä aivot suorastaan janoavat sokeria. Täytyy siis olla tarkkana. Löysin jokusen ihanan reseptin jo vanhemmista lehdistä ja sitä myöten suuntasin vielä uudelleen pähkinäostoksille. Puntarissa oli Key Lime-kakku tai vadelmasuklaakakku Maria Lönnqvistin resepteillä.Key Lime pie veti pidemmän korren! Lehdistä löytämieni Marian reseptien ohessa olen surffannut ahkerasti myös Karita Tykän blogissa, josta löytyy ohjeita useampaankin raakaherkkuun. Tätä appelsiini-suklaakakkuakin olisi ihanaa kokeilla.

Raakakakkua tehdessä on tosiaan onni, että valmistamisessa voi pitää taukoja, koska assistenttini oli tänään niin vaihtelevalla tuulella. Samoin joustavalle aikataululle on eduksi, että kakku tekeytyy pakkasessa, joten uuneja ei tarvitse vahtia. Raakakakkujen tekemisessä viehättää eniten ehkä mössäämisen lisäksi erilaiset värit! Esimerkiksi tässä ohjeessa käytetty Himalajan ruususuola on aivan ihanan sävyistä. Samoin väriä tulee limestä ja taateleista. Myös vanilijauutteen tuoksu ja ruususuolan kirpeys tuntuvat mukavan virkistäviltä keittiössä ja kielenkärjellä.

Laittelen valmiin luomuksen kuvan, kunhan se ensin tekeytyy kylmässä. Siihen asti saatte nauttia vain tekovaiheesta. Tällaista meillä nautitaan Helatorstain herkkuna. Ihanaa lomaa kaikille!

Kuvat:
FashionHunny

maanantai 11. toukokuuta 2015

Viikonalkua ja kuohuvaa






Taas livahti muutama päivä todellisessa hurlumheissä, mutta se taitaa olla kaikille ajoittain aika tuttua peruskauraa. Äitienpäivää meillä vietettiiin nyt ensi kertaa uudella kokoonpanolla ja juhlahumun jälkeen on hyvä tilaisuus yrittää vihdoin laskeutua perusarkeen. Tuntuu tosiaan, että elämä on ollut pelkkää lentoa kuopuksen syntymän jälkeen, eikä vähiten ylimääräisten terveystarkastusten vuoksi, mutta nyt kaikki alkaa olla balanssissa. Vihdoin saan siis aloittaa kotihommat! Juup. Olen ihan tosi odottanut, että pääsen siivoamaan kaappeja, laittamaan pihaa ja tekemään vaunukävelyitä pyykkikoneen pyörimisen aikana. Katsotaan, toteutuuko...

Nyt aamusella sentään sain käytyä ruokakaupassa hakemassa tuoreita marjoja, pähkinöitä ja muuta hyvää ja terveellistä kaapintäytettä. Vauvapöllyssä ruokavalio alkoi muistuttaa kahvilan listatarjontaa, joten nyt on aika tehdä ryhtiliike ja vähentää radikaalisti sokerien määrää. Lisäksi kauppojen tuoreosastoille alkaa pikkuhiljaa tulla lisää värejä ja makuja, joten ajoitukseni terveellisen suuhunpantavan suhteen osuu parhaimpaan kohtaan kevättä. Löysin muuten myös aivan ihanaa kevätjuomaa itselleni ja miksei muillekin perheenjäsenille perinteisen kuohuvan sijasta. Luomukuohuva vadelmista ja omenasta! Olen tähän mennessä, halutessani alkoholittoman vaihtoehdon, ostanut meille aina perinteistä Lehtikuohua, jota saa ihan ruokakaupoista. Se menee mainiosti kilistellessä ja sopii erityisen hyvin mielestäni lämpimille ilmoille ja puuutarhaan. Tämä nyt löytynyt Rasperry Fizz on minulle täysin uusi tuttavuus. Kyseessä brittiläinen yritys, jonka valikoimiin kuuluvat nämä kuohujuomat, pannetonet, nougaat, cantuccinit ja monet muut herkut. Kaikki tehdään luomusta ja perinteisillä menetelmillä. Löysin oman pulloni Punnitse ja Säästä-liikkeestä ollessani raakasuklaatykötarveostoksilla (sanahirviö ihanalle asialle...). Saatavilla on ainakin mustikkaa tämän vadelmanmakuisen lisäksi. Kannattaa kokeilla omaan luksushetkeen lasillista kuohuvaa kera tuoreiden marjojen!

Seuraavaksi suuntaan silityslaudan taakse selättämään viikonloppuna pestyjä pyykkejä ja kuuntelemaan Carla Brunia...ja ehkä vähän vauvan ähinää. Palataan, kunhan olen saanut kameran akut ladattua ja suunnattua ovesta ulos ihanaan kevätsäähän. Ihanaa viikkoa!

Kuvat:
FashionHunny


keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Nättejä valintoja

No tässä ne nyt on alapuolella...Nekkulin kesän juhlavaatteet. :-) Supernättejä valintoja pikkuruista käsilaukkua myöten! Meillä on aihetta juhlaan tulevana kesänä monestakin syystä ja juhlakauden aloittaa lähestyvän viikonlopun äitienpäivä. Sinne siis näissä vetimissä! Kuusivuotiaalla on kaapissaan roikkumassa jouluna ostettu tummansininen Armani Juniorin irtotakki, jonka kaveriksi ostin I Do:n khakinväriset chinokset. Kaverin jalankoko täytyy vielä tsekata, josko juhlakengät mahtuisivat vielä...Tykkään pojalla tosi paljon yhdistelmästä irtotakki/pellavahousut tai chinokset. Kokonaisvaikutelma on heti siisti, muttei liian aikuismainen.

No entäs sitten nämä tyttöjen jutut? Nekkuli tosiaan riisuu ansiokkaasti hameet yltään, joten mekkovaihtoehto on tuleviin juhliin parempi. Hameen kanssa olisi ehkä hiukan helpompaa yhdistellä juttuja ja tehdä kokonaisuuksista monikäyttöisempiä, mutta tällä kertaa mennään nyt näin. Monnalisa on avainsana. :-) Keltainen mekko löytyi Le Bunuellista kuin tilauksesta, koska halusin vaihteeksi jotain muuta kuin vaaleanpunaista. Kaverina toimivat hyvin saman kaupan hyllyiltä hankitut sandaalit, jotka ovat kärjestä auki ja näppärä pikkulaukku. Takki on samanlainen kuin itselläni. :-D Ihan tosi! Meillä on molemmilla Mrs. Jonesin toimittamat Twist&Tangon tekoturkit. Ja hei, naapurimaan pikkuprinsessalla on muuten samanlainen.






No mitäs me muuta on tehty tällä viikolla, kuin haettu tuo mekko? Oltu aika lukemattomissa verikokeissa Pikku-Nökön kanssa. Vauva vaikuttaa olevan ihan ok, mutta koska nämä harvemmin kertovat mistä kenkä puristaa, nousee erikoislääkärien osaaminen arvoon arvaamattomaan. Mitä luultavimmin väri tulee vauvalla tasaantumaan, mutta arvostan todella tässä maassa sitä, että vauvoja ennemmin tutkitaan liikaa, kuin liian vähän. Suomi saa olla ylpeä, kun puhutaan vastasyntyneiden hoidosta. Soisin kovasti, että neuvolasysteemimme ja lastensairaalamme osoittautuisivat myös uusille päättäjillemme korkealle arvostetuksi voimavaraksi. Suomi on edelleen äideille ja vastasyntyneille aika huippupaikka, kuten oli tämänpäivän uutisoinneissakin mainittu. 
Tämän blogin tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollut olla mitenkään hurjan kantaaottava, vaan ainoastaan kevyt pyrähdys arjesta kahvikupillisen ajaksi. Sen varmaan jokainen lukijakin on huomannut. ;-) Siis ei tässäkään yhteydessä enempää pohdintoja yhteiskuntamme arvoista. Ainostastaan se, että niissäkin voi tehdä nättejä valintoja! 

Kuvat:
FashionHunny
twisttango.com

tiistai 5. toukokuuta 2015

Kietaisukuvaa!

Taisin vuosi sitten hehkuttaa kietaisujen kuningatarta, Diane von Furstenbergiä täällä blogissa ja nyt muotilegendasta on ajankohtainen juttu uusimmassa Kotiliedessäkin Mirva Saukkolan kirjoittamana. Suosittelen!
Olin hämästynyt eilen kulkiessani kaupungilla etsimässä ristiäisasua, kuinka vähän kietaisumekkoja on tarjolla. Ihan oikeasti! Mielestäni DVF:n kietaisu on yksi historian nerokkaimmista vaatekappaleista ja tässä vallitsevassa elämäntilanteessa ihan lyömätön. En todellakaan aio venytellä isoja kaula-aukkoja syöttäessäni vauvaa, evätkä perinteiset äitiysvaatteetkaan oikein hotsita. Kietaisu on supertoimiva, varsinkin kun ollaan kesää kohti menossa.
Muutamasta paikasta Helsingissä DVF:n kietaisuja on löydettävissä, kuten Feminettistä ja jopa Stockmannilta. Vastaan tuli eilen vain pienoinen koko-ongelma, koska mittasuhteeni ovat nyt hiukan huvittavat. Boutique Kaarina K:ssa en ehtinyt vielä vierailemaan, mutta liikeen mukaan kietaisuja saattaisi löytyä heiltäkin. Voi kuitenkin olla, että joudun kokoasian vuoksi turvautumaan tällä kertaa nettiin, koska siellä kaikki koot ovat saatavilla jokaisessa mallissa.
Olen vähän miettinyt seuraavia malleja...


Tuo valkoinen vie kyllä voiton, vaikka keltainen versio onkin ihan herttuatar Catherineä ja tuo mustavalkoinen supernätisti kevennetty. Mielestäni keltainen mekko voi myös olla hiukan liian lyhyt? Ystäväni totesi tuossa taannoin puhelimessa hyvän pointin: nykyään kannattaa ostaa helmanpituus niin, että ajattelee viisi vuotta eteenpäin. Mehän ollaan jo nelikymppisiä silloin! Ei siis miniä, vaan tyylikäs polvipituus. Hän on NIIN oikeassa ja sitäpaitsi aina niin tyylikäs, etten edes uskalla olla eri mieltä. ;-)

Muutoin ristiäisiä ajatellen kaikki alkaa olla mietittynä. Tällä kertaa itselleni epätyypillisesti, olen ulkoistanut KAIKEN. En siis aio muuta, kuin marssia paikalle vauva kainalossa suvun kastemaljan kera. Aikaisemmin olen tehnyt kaikki tarjoilut itse ja juhlaa on vietetty meillä kotona. Nyt väkeä alkaa olla sen verran, että seinät tulevat vastaan. Toisaalta huolehdittavia ja vaatetettaviakin on jo sen verran, ettei keittiössä häärääminen tunnu mielekkäältä. Jos kerran vietämme viimeiseksi jääviä ristiäisiä perheessämme, on ehkä äidinkin aika osallistua juhlaan. Aion siis vain nauttia perheestäni, ympärilläni olevista sukulaisistani, hyvistä tarjoiluista ja kevätpäivästä. Suosittelen muillekin. Aina ei tarvitse tehdä kaikkea itse, tunteakseen itsensä tarpeeksi hyväksi äidiksi. Olet tehnyt jo ne lapset ja se on se hienoin työ! Puss aamuun ja hyvää viikkoa!

Kuvat:
eu.dvf.com

maanantai 4. toukokuuta 2015

Terveisiä vauvapöllystä ja aikatauluttomuudesta





Tänään täällä jälleen...

Tosiaan kaksi viikkoa on mennyt hujauksessa ja tuntuu, etten muuta ehdi kuin syöttää vauvaa ja ravata vielä terveyskeskuksessa ja synnytyssairaalassa. Sillä aikaa huhtikuu on vaihtunut toukokuuksi ja pihakoivuun on tulleet hiirenkorvat! Kaikki on mennyt muutoin mallikkaasti, mutta vauvalla vielä etsitään hiukan oikeaa sävyä. <3 Pikkuinen on virkistynyt ja syö hyvin, mikä rauhoittaa mamin mieltä, mutta hänellä on hoidettu synnytyksen jälkeen ilmennyttä keltaisuutta. Ja trust me...vaikka kolmas vauva meidän perheessä menossa, on äidin huoli IHAN tolkuton ja karmea, eikä sillä ole mitään tekemistä terveen järjen kanssa. Minulta pitäisi ottaa kaikki mahdollinen ja mahdoton verkkoinformaatio takavarikkoon. Siitä ei ole maallikolle kuin mielenjärkyttäjäksi. Olen opiskellut kaikentaajuisesta valohoidosta, niin loisteputkineen kuin ledeineen lähes kaiken mahdollisen muutamassa päivässä...Ei kuulosta ehkä ihan terveeltä...?

Tänään ajattelin rauhoittaa mieltäni tekemällä terapeuttisen retken kaupungille. Ilma on mitä kaunein ja mielessäni on kirjahyllyn täydentäminen. Sairaalassa, jos missä on aikaa lukea kun pikkukaveri tuhisee vieressä. Lisäksi mielessäni pyörii ristiäisvaatetus itselle ja lapsille. Omalla kohdalla hyväksi havaittu on kietaisumekko. Vinkkinä vaan muillekin...siinä syöttäminen onnistuu näppärästi. Edellinen poikavauva oli meillä kertaluokkaa isompi ja hänen vaatteensa on viikattu kauniiseen tarvikelaatikkoon, josta niitä ovat käyttäneet suvun muutkin poikavauvat. Ero on nyt tällä kertaa siinä, että meidän uutukainen mahtuisi niihin vaatteisiin muutaman ylimääräisen kierroksen verran. Täytyy siis katsoa, pitääkö jotain ainakin kursia pienemmäksi. Lisäksi Nekkuli tarvitsee uuden juhlamekon, jolla hän voi mennä muutkin tulevan kesän juhlat. Tytöllä on kaunis Monnalisan hame, mutta hameet tämä neitokainen haluaa aina jostain syystä riisua! Eli mekko pysyy päällä ehkä paremmin, mikä olisi eduksi hiukan muodollisemmassa juhlassa. :-D Taidan suunnata Bulevardille...

Mikäs tässä on ensimmäistä aamua uutta arkea viettäessä, kun keittiö on vielä täynnä onnittelukukkia ja aamiaisen onnistuin sentään nauttimaan kohtalaisen rauhallisesti. Aurinkoista viikkoa sinulle ja palataan pia!

Kuvat:
FashionHunny